long time, no see

hupsis.
kesä kului loppuun ilman yhtään valmista työtä. kiloja sen sijaan kertyi niin, että vaatteisiin mahtuminen tekee tiukkaa.. eiköhän syksy ja perinteinen opiskelijan kaurapuurolinja kuitenkin palauta vaatteet käyttökelpoisiksi. en kesän aikana edes liiemmin ostellut vaatteita, sillä lainarahat kuluivat lähinnä matkaillessa poikaystävän luo toiselle puolelle suomea. siellä sitä sitten tuli lihottuakin, söimme lähinnä pikaruokaa, makasimme sohvalla levyjä kuunnellen tahi puistoissa auringosta nauttien.



nyt syksyn jo saavuttua olen vähän yrittänyt kierrellä vaatekaupoissa, josko löytyisi jotain päälle pantavaa. nythän on sinänsä ihan kiva muoti-ilmiö: 60-lukua, mekkoja, tunikoja, pitkiä paitoja, graafisia kuvioita.. luulisi minun olevan innoissani, vaan ei. tunikassa tai pitkämallisessa paidassa näytän lähinnä teltalta. koska olen väriasennevammainen, ei minulle kelpaa kuin musta, vihreä ja violetti. mitään mukavaa vaatetta ei vaan tunnu olevan näissä väreissä, vaikka ne syksyn värejä ovatkin. vika taitaa kyllä löytyä omasta turhan tarkasta mausta eikä pelkästään huonosta tarjonnasta..

kesän löydöt on tehty siis kirppareilta. tässäpä näitä.

ensinnäkin ihkutsipihkutsi violetti hamonen tampereen uffilta. kauniit kuviot ja materiaalina viskoosi. hintaakin vain 5 euroa. minä haluan uffin meidänkin kaupunkiin!

tässä siis hame kokonaisuudessaan. kaulassa myöskin samalta tampereen reissulta ostettu liila-musta huivi. löysin sen jostakin asematunnelin liikkestä ja maksoin jopa 11 euroa. laatu on nyttemmin paljastunut heikohkoksi, mutta kun mulla ei ollut yhtään ohutta kesähuivia niin pitihän se ostaa. villakangastakki on viime vuoden löytöjä, tämä henkii sitä sixtiesiä. nyt on vaan kovasti alkanut näkymään tämänoloista takkia kaupoissa. turha kai toivoa olevansakaan uniikki, jos shoppailee henkkamaukalla...


harmaa kassi löytyi sitten ihan paikallisesta pelastusarmeijan myymälästä, maksoi vain 2 euroa ja mahduttaa sisälleen jopa yhden mapin (entinen kassi ei yhtäkään, joten tämä on plussaa). tuo valkoinen rintamerkki ei ole oikeasti tyhjä, vaan siinä lukee 'vastustan ihmisten ampumisen kannattamista'. löytyi kotikaupungin puistosta.

viininpunaiset sammarit myöskin pelastusarmeijasta 5e. hiukka liian tiukat, mutta kunhan tässä laihdun... lahkeet piti kääriä, sillä heitin typerän ompelukoneeni vaatehuoneen paerukoille odottamaan joskus tapahtuvaa korjausta. grr mikä vekotin.

ja sainhan minä myös hiukseni leikattua ihan oikeaan malliin varmaan viiteen vuoteen. ne on sellaiset lyhyet toiselta takasivulta, ja pitenee sitten kummallekin puolelle aika hauskasti. kuten näkyy, toiselle puolelle hieman enemmän kuin toiselle.

ehkä ensi kerralla jo jotain langastakin :)