keskiviikko 12. syyskuuta 2007

long time, no see

hupsis.
kesä kului loppuun ilman yhtään valmista työtä. kiloja sen sijaan kertyi niin, että vaatteisiin mahtuminen tekee tiukkaa.. eiköhän syksy ja perinteinen opiskelijan kaurapuurolinja kuitenkin palauta vaatteet käyttökelpoisiksi. en kesän aikana edes liiemmin ostellut vaatteita, sillä lainarahat kuluivat lähinnä matkaillessa poikaystävän luo toiselle puolelle suomea. siellä sitä sitten tuli lihottuakin, söimme lähinnä pikaruokaa, makasimme sohvalla levyjä kuunnellen tahi puistoissa auringosta nauttien.



nyt syksyn jo saavuttua olen vähän yrittänyt kierrellä vaatekaupoissa, josko löytyisi jotain päälle pantavaa. nythän on sinänsä ihan kiva muoti-ilmiö: 60-lukua, mekkoja, tunikoja, pitkiä paitoja, graafisia kuvioita.. luulisi minun olevan innoissani, vaan ei. tunikassa tai pitkämallisessa paidassa näytän lähinnä teltalta. koska olen väriasennevammainen, ei minulle kelpaa kuin musta, vihreä ja violetti. mitään mukavaa vaatetta ei vaan tunnu olevan näissä väreissä, vaikka ne syksyn värejä ovatkin. vika taitaa kyllä löytyä omasta turhan tarkasta mausta eikä pelkästään huonosta tarjonnasta..

kesän löydöt on tehty siis kirppareilta. tässäpä näitä.

ensinnäkin ihkutsipihkutsi violetti hamonen tampereen uffilta. kauniit kuviot ja materiaalina viskoosi. hintaakin vain 5 euroa. minä haluan uffin meidänkin kaupunkiin!

tässä siis hame kokonaisuudessaan. kaulassa myöskin samalta tampereen reissulta ostettu liila-musta huivi. löysin sen jostakin asematunnelin liikkestä ja maksoin jopa 11 euroa. laatu on nyttemmin paljastunut heikohkoksi, mutta kun mulla ei ollut yhtään ohutta kesähuivia niin pitihän se ostaa. villakangastakki on viime vuoden löytöjä, tämä henkii sitä sixtiesiä. nyt on vaan kovasti alkanut näkymään tämänoloista takkia kaupoissa. turha kai toivoa olevansakaan uniikki, jos shoppailee henkkamaukalla...


harmaa kassi löytyi sitten ihan paikallisesta pelastusarmeijan myymälästä, maksoi vain 2 euroa ja mahduttaa sisälleen jopa yhden mapin (entinen kassi ei yhtäkään, joten tämä on plussaa). tuo valkoinen rintamerkki ei ole oikeasti tyhjä, vaan siinä lukee 'vastustan ihmisten ampumisen kannattamista'. löytyi kotikaupungin puistosta.

viininpunaiset sammarit myöskin pelastusarmeijasta 5e. hiukka liian tiukat, mutta kunhan tässä laihdun... lahkeet piti kääriä, sillä heitin typerän ompelukoneeni vaatehuoneen paerukoille odottamaan joskus tapahtuvaa korjausta. grr mikä vekotin.

ja sainhan minä myös hiukseni leikattua ihan oikeaan malliin varmaan viiteen vuoteen. ne on sellaiset lyhyet toiselta takasivulta, ja pitenee sitten kummallekin puolelle aika hauskasti. kuten näkyy, toiselle puolelle hieman enemmän kuin toiselle.

ehkä ensi kerralla jo jotain langastakin :)

lauantai 21. heinäkuuta 2007

elämänlankaa - heavenly blue


tämä yläasteen aikainen tekele lähti vihdoinkin purkuun. mitäköhän oikein olen ajatellut tehdessäni tätä? neulotaanpa jättikokoinen, sininen neliö? muistan kyllä kuinka innoissani aloin silloin neuletta pakertaa - odotukset taisi romahtaa jossain vaiheessa kun olen tajunnut sen olevan you knit what??-osastoa. eikä paita koskaan siis valmistunut.


lanka on ihan kauniin väristä, ja toivon, että saisin siitä aikaan jotakin pitsistä ja isotöistä, vaikka cavern cardia tehdessäni vannoinkin, että seuraava työ saa olla mahdollisimman pieni ja nopeatekoinen. en ole jaksanut ainakaan vielä kuvata ja esitellä cc:a - se on samanlainen kuin ne kaikki muutkin. omasta mielestäni aika tylsän näköinen lopulta. ehkä keksin siihen jotain mukavan persoonallista, muussa tapauksessa.. no, harmittaa.

lauantai 30. kesäkuuta 2007

kukko & lepardi

tämäkin mekko on mummovainaan vaatekaapista löydetty. ihastuin tuohon neonvihreään väriin, vaikka yleensä jätän moiset väriläiskinä toimimiset muille. malli mekossa oli perinteistä 70 -lukua: helma oli kolme kertaa pidempi, malli a-linjainen, hihatkin löytyi. siitä tuli sitten pitkän pohdinnan tuloksena tällainen halterneck-mekko. halusin säilyttää tuon kaula-aukossa olleen linjan, ja siitäpä sitten vaan lyhentelin ja kaventelin.

matsku tässä on taas jotain tosi kummaa, mistä en osaa sanoa juuta tahi jaata. tykkäilen kuitenkin tästä tosi paljon.







tämän ruskean ja hillitysti leopardikuvioisen mekon mutsi toi pari viikkoa sitten prahasta tuliaiseksi. melkeinpä arvelin heti, etten tulisi käyttämään - ruskea ja täplät: no thanks! mekossa on kuitenkin Jotain. kuten tuo ryppyisyys. piti vaan leikata hieman helmaa poies ja kaventaa (koko oli yhtä liian suuri) sekä ommella kaula-aukkoa hieman säädyllisemmäksi. sopii ainakin silmieni väriin, ellei muuta. kaipa tätäkin tullee käytettyä, kunhan vaan tottuu.

keskiviikko 23. toukokuuta 2007

löytöjä

olen jo aika pitkään yrittänyt etsiä itselleni jonkinlaista 'lippistä', jonne mahtuisi tunkemaan nuo takkupötkelöt. yritin jopa itse neuloa ja lopulta virkata sellaista - epäonnistunein tuloksin. kauppojen yksilöt näyttivät kummallisilta päässäni ja itsetekemäni, no, ei puhuta niistä. matkasinpa sitten viikko sitten keski-suomen liikenteen bussissa, ja jokin kutsui minua vaihtamaan melkein takapenkkipaikkani takapenkkipaikaksi. siellä se oli! musta, hyljätty tai unohdettu, neulelippis! hyväkuntoinen ja siisti se oli, joten pistin sen kassiini. anteeksi.

onhan se vähän iso ja hassun näköinen päässäni, mutta jotenkin kierosti pidän siitä.

sain myös vihdoinkin 'tuunattua' mummoni vanhan neulemekon. malli siinä oli ihan minua, piti vaan lyhentää pituutta aika paljon, kaventaa ja vaihtaa uudet napit. tykkään kyllä aika kovasti tästä, vaikka tuntuukin päällä kutisevalta ja keinokuituiselta. pitäisi ehkä keksiä vielä jotain pientä yksityiskohtaa, joka toisi persoonallisuutta, mutta toistaiseksi olkoon tällainen.



en ymmärrä mikä hirveällä ompelukoneellani on taas minua vastaan! se jumittaa ommellessa jotain muka paksua kohtaa, vaikka ennen on vetänyt nekin ihan iisisti. ja sitten pitää näprätä neulojen vaihdon kanssa, tai muuten se katkaisee neulan. tiedän, että ompelukoneeni on aina vihannut minua (tunne on molemminpuoleinen) mutta nyt se on oikein alkanut v-ttuilemaan päin naamaa. jos saankin yhden sauman ommeltua ilman töksähdystä, niin sitten loppuu alalanka. eikä maanittelukaan enää auta :/ siks ei jaksa kovin hirveesti ommella.

ps. neulepuolella tulossa cavern cardi. äidin synttärilahja (se olisi perjantaina) vielä hakusessa, ei tainnut saada torkkupeittoa, ei..

perjantai 11. toukokuuta 2007

hi-hat

neulomisen suhteen olen puuhannut vain tätä knittyn shimmeriä. se on kiva kesällä topin kanssa ja pidän noista pitkistä levenevistä hihoista sekä selkäkuviosta.



hieman liian iso siitä tuli, vaikka kitkuttelin sen ohjeen vastaisesti puikoilla nro 3,5. lankana on novitan tennessee. ehkä siihen voisi pujottaa jonkin kuminauhavirityksen tuohon etupuolelle.

mustavalkeaa

olenpa sitten harrastellut myös paitatekstejä. ostin valkoisen tussin, joka peittää ja aloin piirtelemään. se oli mukavaa. varsinkaan kun en ollut turhan tarkka siisteyden suhteen. topit ovat hennesin lastenosastolta 5e/kpl ja tussi askartelupuoti piiasta myöskin 5e.



kassi puolestaan löytyi mummuni vaatekaapista ihan hyväkuntoisena. ompelin siihen itse olkahihnan ja purin pois sellaiset käsilaukkuhihnat. taidan muuten olla aika hurahtanut mustavalkoiseen..

flirtin uhri

ostin kengät. ne ovat aivan ihanan suloiset! ja käytännölliset. en tykkää, että pitää varoa mihin astuu, vaan kenkien tehtävä on enemmänkin olla jalkineet kuin mitkään asusteet. ei kivasta ulkonäöstä toki mitään haittaa ole, mutta on hankalaa löytää laadukkaita, nättejä, halpoja (40e max) ja kaikissa tilanteissa käytettäviä kenkiä. eniten kenkäostoksilla ärsyttääkin se, että on ensin katsottava hinta ja laatu ja alettava vasta sitten valitsemaan, ei puhettakaan että ostaisin mitään satasen kenkiä tai vastaavasti useita kympin henneskenkiä. no, aloin etsiä sellaisia mustia kangastossuja, joita nyt näkyy aika paljon kaduilla ja kaupoissa. lähinnä löytyi sellaisia halpisversioita joisaa ei ollut pohjaa nimeksikään, tai sitten väri oli väärä (miten joku voi käyttää valkoisia kenkiä ja onnistua pitämään ne nätteinä) tai sitten kengät olivat niin pienet ja suloiset että jättikokoinen jalkani tursusi sieltä epämukavan näköisesti..


viimeisenä toivonani suuntasin urheilukauppaan ja siellä ne odottivat! suorastaan flirttailivat nimensä mukaisesti (flirt) enkä voinut vastustaa. hintakin alessa vain 39e (normaalisti 44e). päällinen on tuollaista vakosamettia, malli on kivan tyttömäinen, sopii ihan peruskengiksi ja myös vähän hienompiinkin tilaisuuksiin. on ne hyvät kävelläkin.